Hävikkiviikko on taas täällä ja Ruokailo mukana yhteistyökumppanina. Siksipä kokosin 7 vinkkiä ruokahävikin vähentämiseen. Olen aiemmin tehnyt laskelman miten niinkin pieni teko kuin 10 gramman ruokahävikin vähentäminen vuorokaudessa voi johtaa. Keskivertokuluttajalla se tarkoittaa roskiin menevän ruoan vähentämistä noin puolella.
Vaikka se vuositasolla tuntuukin isolta määrältä kannattaa pitää mielessä, että ruoan ympäristö- ja ilmastovaikutuksia ajatellen ruokahävikin vähentäminen ei tee autuaaksi. Sen vaikutus vesistöjen rehevöitymiseen sekä ilmastoon on suomalaisen RuokaMinimi-hankkeen selvityksen mukaan vain noin 4 %. Suurin merkitys (65 %) on sillä onko syöty ruoka eläinperäistä. Etenkin punaista lihaa ja lehmänmaitoa sisältäviä elintarvikkeita kannattaa vaihtaa kasvipohjaisiin lievempien ympäristö- ja ilmastovaikutusten takia.
Ruokahävikin merkitystä korostetaan vaikutukseensa nähden yllättävän paljon. Ruoan ympäristövaikutuksiin erikoistunut MMM Mari Koistinen kertoo aiheesta lisää blogissaan.
Vaikka ruokahävikin vähentäminen onkin ympäristötekona pieni, kannattaa sekin lisätä oman ruoankulutuksen ympäristötalkoiden työkalupakkiin. Hävikin vähentämisellä säästyy rahaa eikä ruoantuotantoon käytettyjä resursseja ole näin käytetty turhaan.
Tekstiä päivitetty 9.9.2021. Alkuperäinen kirjoitettu 9.9.2018.
7 vinkkiä ruokahävikin vähentämiseen
- Suunnittele seuraavan viikon (tai muutaman päivän) ruoat etukäteen. Tee suunnitelmasta ostoslista ja noudata sitä ruokakaupassa. Samalla säästät rahaa ja vältyt heräteostoksilta. Suunnitelmalla varmistat myös monipuoliset ruoat.
- Osta uutta vain tarpeeseen.
- Tarkista jääkaapin sisältö säännöllisin väliajoin. Muista FiFo = First in First Out, eli jääkaappikierto: säilytä nopeiten pilaantuvia elintarvikkeita ja ruokia eturivissä silmiesi korkeudella, jotta saat ne käytettyä.
- Pakastin on ystäväsi. Melkein mitä tahansa voi pakastaa. Keittoja, laatikoita, kastikkeita, leipiä, leivonnaisia, oliiveja, tomaattimurskaa, tofua jne. Pakasta mitä et ehdi käyttämään. Kiireisinä päivinä sinulla onkin jo ruoat sulatusta vaille valmiina.
- Päästä luovuus valloilleen ja keksi uutta käyttöä edellispäivän tähteille. Sämpylä- ja rieskataikinoihin voi lisätä melkein mitä tahansa, kuin myös lasagneen, pitsaan ja pataruokiin. Pastat, perunat ja suurimot sopivat hyvin esimerkiksi pyttipannuun tai ruokaisaan salaattiin. Katso tästä vinkit mitä tehdä kuivahtaneelle leivälle.
- Ota lautaselle sen verran kuin syöt. Jos et ole varma onko jokin ruoka mieleesi, voit ottaa ensin vähän ja hakea myöhemmin lisää.
- Ostitko jotain mistä et pidäkään? Kokeile somen ja yhteisöjen voimaa. Facebookista löytyy useita ruoka-apu ryhmiä (esimerkiksi tämä) ja kaupungeista yhteisöjääkaappeja (esimerkiksi tämä Helsingin Kalliosta). Tai kysy maistuisiko ruoka naapurille.
Katso myös:
- Vähentäisitkö sinä ruokahävikkiä? Tästä saat motivaatiota
- Küüslauguleivad (V. muok. G) ja kootut vinkit leipien uusiokäyttöön
- Tietoa ruokahävikistä
Haluatko oppia laittamaan maukasta vegaanista ruokaa?
- Kurkkaa kokkikurssi Värikäs arki ja tule mukaan oppimaan!
- Tai osaatko jo? Seuraa meitä Facebookissa niin saat uudet reseptit suoraan uutisvirtaasi
(Tässä postauksessa käytetyt kuvat ovat pxhere-kuvapankista sekä Hävikkiviikon kampanjamateriaaleista.)
Paluuviite: Ilmainen juhlaillallinen pääsiäisyönä -tervetuloa! – Ruokailo
Hyvä teksti! Tarkennus tuohon ”Suurin merkitys (40 %) on sillä onko syöty ruoka eläinperäistä”. Ruokaminiminin mukaan nykyisessä keskimääräisessä ruokavaliossa lihan osuus ilmastovaikutuksesta on 45 prosenttia, maitotuotteiden 20 %, eli yhteensä eläinperäisten osuus on 65 % 🙂
Kiitos kommentista Mari. Nähtävästi olen poiminut väärän tiedon Ruokaminimi-raportista. Kiitos tarkennuksesta. Hämmästyin itsekin tuota 40 %:n lukemaa, sillä kansainvälisissä tutkimuksissa lihan ja maidon yhteisvaikutus ilmastoon on noin 60 %. Kummastelin miten vaikutus voisi Suomessa olla näinkin paljon pienempi – mutta tämän perusteella se onkin samaa luokkaa. Kaikki hyvin taas 🙂
Korjaan tekstiin. 🙂