You are currently viewing Vegaaniset monivitamiinit

Vegaaniset monivitamiinit

Markkinoille on viime aikoina ilmestynyt kovaa vauhtia uusia vegaanisia monivitamiineja. Vaikka tarjontaa on paljon ei se automaattisesti tarkoita että kaikki olisivat sisällöltään järkeviä tai vastaisivat esimerkiksi Suomessa asuvien vegaanien ravitsemuksellisiin tarpeisiin. Monivitamiinivalmisteita nautitaan yleensä päivittäin ja niitä käytetään pitkäaikaisesti. Joidenkin monivitamiinien kohdalla on tällöin olemassa riski, että tiettyjä ravintoaineita saadaan enemmän kuin olisi turvallista, samalla kun joidenkin ravintoaineiden saanti jää vajaaksi. Laitoin vegaaniset monivitamiinit vertailevaan taulukkoon auttaakseni vegaaneja, kasvissyöjiä, farmaseutteja, terveydenhuoltohenkilöstöä, ravintolisien sekä ravitsemuksen parissa työskenteleviä ammattilaisia.

Artikkeliin ei liity kaupallisia sidonnaisuuksia.
 
 

Miten vertailu tehtiin?

Taulukon ylimmäiseksi on nostettu Suomessa asuvan vegaanin tärkeimmät, eli B12-vitamiini, D-vitamiini ja jodi. Taulukossa on lisäksi esitetty suomalaisten vegaanien ravintoaineiden saanti ruoasta (Elorinne ym. 2016), turvallisen saannin raja (European Food Safety Authority (EFSA) 2018 ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) 2014), laskennallinen ravintoaineiden keskimääräinen kokonaissaanti ruoasta yhdessä kunkin monivitamiinivalmisteen kanssa, sekä ravitsemussuositukset (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014) miehille ja naisille (18-30 v).

Lopuksi värjättiin mielenkiintoiset arvot liikennevalojärjestelmän mukaisilla väreillä:

  • Punainen = Riski saada liikaa tai liian vähän kyseistä ravintoainetta
  • Keltainen = Huomioitavaa
  • Vihreä = Kategoriassaan turvallinen vaihtoehto

Väreihin vaikutti toteutuiko ravintoaineen laskennallinen suositeltava kokonaissaanti, ylittyikö turvallisen saannin raja-arvo (UL) keskimääräisellä tai keskimääräisellä + SD* saannilla, oliko valmisteen sisältämä määrä moninkertainen suosituksiin nähden (vitamiinit, paitsi B12), liittyykö ravintoaineen perusteettomaan saantiin ravintolisästä erityisiä riskejä (rauta), sekä onko ravintoaine heikompaa vai parempilaatuista muotoa (B12- ja D-vitamiini).

*SD = Standard Deviation, keskihajonta. Kuvaa saantien keskimääräistä etäisyyttä keskiarvoon.

 

Taulukko. Vegaaniset monivitamiinit

Monivitamiinit ovat aakkosjärjestyksessä.

Vegaani Monivitamiini Taulukko

Taulukon saa suuremmaksi klikkaamalla sen linkkiä (yllä). Sitä voi myös lähentää tai loitontaa esimerkiksi oikeaklikkaamalla hiirtä. Ruokailon TET-harjoittelija on osallistunut tietojen koontiin ja syöttämiseen taulukkoon. Tarkistukset, viimeistelyt ja analysoinnit ovat vegaaniseen ravitsemukseen perehtyneen ravitsemustieteilijän tekemiä. Taulukkoa on päivitetty 17.9.2021.

 

Tulosten tulkintaa

 

Vegaanin tärkeimmät

B12-vitamiinia on kahta eri muotoa: syano- ja metyylikobalamiinia. Jotta vegaanien riittävä B12-vitamiinin saanti olisi turvattu, on kullekin muodolle laadittu omat annostusohjeet. Päivittäin nautittuna tulisi metyylikobalamiinia saada kerralla vähintään 1000 µg, syanokobalamiinia 25 µg. Jos lisäksi käytetään useamman kerran päivässä B12-vitamiinilla täydennettyjä kasvipohjaisia juomia, jogurtteja ja rahkoja voi pienempikin määrä riittää. Huom. luomutuotteita ei täydennetä vitamiineilla ja kivennäisaineilla.

Vegaanista D-vitamiinia on kahta eri laatua: D2-muotoa ja jäkälästä uutettua D3-muotoa. D3 on parempi ylläpitämään veren D-vitamiinipitoisuuksia, minkä takia se on saanut vihreän värin. D3-muoto ei kuitenkaan yksinään auta jos D-vitamiinin kokonaissaanti jää vajaaksi: vegaanien olisi luustoterveyden kannalta hyvä tähdätä vähintään 15 µg/vrk kokonaissaantiin. Kasvipohjainen ruoka sisältää heikompilaatuista D2-muotoa, jota saadaan lisäksi vain pieniä määriä. D-vitamiinilisää suositellaan vegaaneille vuoden ympäri. Kokonaissaanti jäi vajaaksi valmisteilla Terranova Living Multinutrient Complex ja VegVit monivitamiini.

Jodin saantisuositus aikuisille (paitsi raskaana oleville ja imettäville) on 150 µg/vrk. Se toteutui kaikissa paitsi NORDIQ Nutrition Multi Nutrientissa.

Vegaanin tärkeimmät B12-, D-vitamiinin ja jodin voi myös nauttia erikseen erillisistä valmisteista, kunhan ne muistetaan ottaa. Käytännön kannalta voi olla helpoin ottaa päivittäin yksi valmiste, joka sisältää nämä kaikki riittävissä määrin.

 

Vitamiinit

Muutamassa valmisteessa B-ryhmän vitamiinien pitoisuudet olivat yli kymmenen kertaisia ravitsemussuosituksiin nähden. Vaikka osalle niistä ei ole asetettu turvallisen saannin rajaa ei niitä silti kannata pitkäaikaisesti ja päivittäin nauttia moninkertaisia määriä. Kuuriluontoisesti niistä ei ole haittaa.

B6-vitamiinin turvallisen saannin raja (25 µg/vrk) koskee vain ravintolisistä saatua. Se ylittyi kahdessa monivitamiinissa: Formula VM-75® Vegicaps – vegaaninen monivitamiini ja Terranova Living Multinutrient Complex.

Synteettiselle foolihapolle on asetettu turvallisen saannin raja. Sitä saadaan vain ravintolisistä. Saman vitamiinin toista muotoa folaattia saadaan vain ruoasta ja vegaanien folaatin saanti onkin hyvällä mallilla. Sille ei ole asetettu turvallisen saannin rajaa, joten vaikka foolihapon ja folaatin yhteenlaskettu saanti lähentelee turvallisen saannin rajaa ei siitä tarvitse olla huolissaan. Ainoastaan alle 3-vuotiaat, jotka käyttävät ikätasoisesti oikein annosteltua määrää Veg1:stä, eli saavat siitä 100 µg/vrk voivat saada liikaa foolihappoa, jos juovat noin 5 dl/vrk sillä täydennettyä kaurajuomaa. Kaikkiin kaurajuomiin ei lisätä foolihappoa. Soijajuomiin sitä ei lisätä ollenkaan. Veg1 on ainoa taulukon monivitamiineista, joka soveltuu oikein annosteltuna myös lapsille.

 

 

Kivennäis- ja hivenaineet

Rautalisää ei tule aloittaa ellei sille ole tutkittua syytä kuten anemiaa tai niukat rautavarastot, sillä Suomessa esiintyy raudan liialliselle kertymiselle altistavia sairauksia. Esimerkiksi raudankertymätautia hemokromatoosia esiintyy täällä neljällä henkilöllä tuhannesta: rautaa kertyy sisäelimiin heikentäen niiden normaalia toimintaa. EFSA:n asettamaa rajaa turvalliselle saannille ei ole, mutta suomalaisissa ravitsemussuosituksissa se on 25 µg, josta korkeintaan 10 µg saisi tulla valmisteesta. Kummatkin ehdot ylittyivät 5/10 monivitamiinissa: Apteekin oma vegaanille, Life MultiVegetarian Monivitamiini, OmniVegan monivitamiini, Sana-sol Vegaani monivitamiini ja VegVit monivitamiiniPerusteettomalla rautalisällä on myös muita potentiaalisia haittavaikutuksia. Jos rautalisä kuitenkin on tarpeen suositellaan se nautittavaksi erikseen eikä valmisteesta, joka sisältää sen imeytymistä heikentävää kalsiumia.

Sinkin turvallisen saannin yläraja 25 µg voi ylittyä, jos sitä saadaan ravintolisästä 13 µg tai enemmän (Life MultiVegetarian Monivitamiini ja OmniVegan monivitamiini). Myös 10 µg sisältävien valmisteiden päivittäiseen pitkäaikaiseen käyttöön voi liittyä liiallisen saannin riski, kun huomioidaan saanti ruoasta + SD (Formula VM-75® Vegicaps – vegaaninen monivitamiini, Sana-sol Vegaani monivitamiini, Terranova Living Multinutrient Complex, VegVit monivitamiini ja Vitatabs Vege).

Sinkkiä ja rautaa (yllä mainituin perustein) voi käyttää kuuriluontoisesti myös turvallista saantia suuremmissa määrissä. Yhden ravintoaineen saanti suurissa määrin saattaa heikentää muiden imeytymistä, minkä takia kuureja ei tule jatkaa liian pitkään. 

Seleenin turvallisen saannin raja ylittyi laskennallisesti OmniVegan monivitamiinilla kun huomioitiin keskimääräinen saanti ruoasta + SD.

Vegaanien magnesiumin, mangaanin, kaliumin ja kuparin saanti on runsasta (Davis ja Melina 2014), joten niitä ei tarvita ravintolisistä kuin poikkeustapauksissa.

 

Muut yhdisteet ja aineet

Osassa monivitamiinivalmisteita on muitakin yhdisteitä sekä erilaisia uutteita ja jauheita. Ne eivät ole välttämättömiä eikä niille ole asetettu saantisuositusta taikka turvallisen saannin rajaa. Turvallisin vaihtoehto on nauttia niiden tarjoamat mahdollisesti terveyttä edistävät aineet suoraan ruoasta, sillä kaikkien uutteiden ja jauheiden turvallisista käyttömääristä pitkäaikaisesti ja päivittäin nautittuna ei ole tietoa. Se kuitenkin tiedetään, että vihreä tee-uute voi olla maksatoksista (Hu ym. 2018). Sitä oli ainoastaan VegVit monivitamiinissa

 

Less is more?

Ravintolisä ei yksinään korvaa monipuolista ruokavaliota, mutta Suomessa asuvan vegaanin ruokavaliossa se on välttämätön B12-vitamiinin, D-vitamiinin ja jodin riittävän saannin turvaamiseksi. Muut ravintoaineet tulisi ensisijaisesti pyrkiä saamaan monipuolisesta täysipainoisesta ruokavaliosta. Yksittäistapauksissa ruokavaliota täydentämään voidaan tarvita rauta-, kalsium-, sinkki- tai seleenilisää. Näiden tarve arvioidaan erikseen terveydenhuoltohenkilöstön tai ravitsemuksen ammattilaisen (ETM, TtM tai MMM) kanssa. Seleenilisää tarvitaan vain jos ruokavalio pohjautuu luomutuotantoon, sillä suomalainen maaperä on seleeniköyhää ja luomulannoitteita ei täydennetä seleenillä. Hyvän yleiskatsauksen ravintoaineiden saannista saa myös ruokapäiväkirjaa pitämällä. Suosittelen vegaaneille muutaman vuoden välein katsomaan ”missä mennään” ruokavalion kanssa, jotta tiedetään suuntaa-antavasti mikä on ravintoaineiden saannin laita. Katso tästä ravitsemusasiantuntijan vinkit ruokapäiväkirjan pitämiseen

 

 

Herättikö ajatuksia? Tiedätkö vegaanisen monivitamiinivalmisteen, jonka toivoisit mukaan vertailuun? Kerro kommenteissa!

PS. Allekirjoittaneelta saa tarvittaessa asiantuntevaa apua myös vegaanisten ravintolisien tuotekehitykseen.

 

Lämmöllä,

Charlotta Hyttinen
Ravitsemustieteilijä, elintarviketieteiden maisteri
Vegaaniruokakouluttaja

 

ruokailon logo, jossa on oranssi patakinnas keltaisella porkkanalla sekä teksti: Vegaaniset kokkikurssit - ravitsemuksen asiantuntija

 

Artikkelin kuva on Ruokailon ottama. Siinä on tasapuolisuuden nimissä käytetty vegaanisia xylitolpastilleja, sillä emme halunneet asettaa vertailun monivitamiineja eri asemaan kuvaamalla vain yhtä valmisteista.

 

Lähteet:

Davis B, Melina VMinding your minerals. Kirjassa: Davis B, Melina V. Becoming vegan – comprehensive edition: the complete reference to plant-based nutrition. Kanada: Book Publishing Company 2014, s.179-212.

EFSA (European Food Safety Autrority). Summary of Tolerable Upper Intake Levels – version 4 (September 2018). https://www.efsa.europa.eu/sites/default/files/assets/UL_Summary_tables.pdf

Elorinne A-L, Alfthan G, Erlund I, Kivimäki H, Paju A, Salminen I ym. Food and nutrient intake and nutritional status of Finnish vegans and non-vegetarians. PLoS One 2016;11(2): e0148235. https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0148235

Hu J, Webster D, Cao J, Shao A, The safety of green tea and green tea extract consumption in adults – Results of a systematic review. Regul Toxicol Pharmacol. 2018;95:412-33. https://doi.org/10.1016/j.yrtph.2018.03.019

Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Juvenes Oy, Helsinki 2014, ISBN 978-952-453-801-5. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf

 

 

 

Tuotetiedot:

Apteekin oma vegaanille: https://apteekkinne.fi/fi/apteekin-oma-vegaanille-sopimusvalmistustuote-90-tabl.html

Formula VM-75® Vegicaps – vegaaninen monivitamiini: https://solgar.fi/tuote/formula-vm-75-vegicaps-vegaaninen-monivitamiini/

Life MultiVegetarian Monivitamiini: https://www.life.fi/Life-MultiVegetarian

NORDIQ Nutrition Multi Nutrient: https://nordiqnutrition.com/product/multi-nutrient/

OmniVegan monivitamiini: https://www.hyvinvoinnin.fi/products/bioteekin-omnivegan-monivitamiini

Sana-sol Vegaani monivitamiini: https://www.sanasol.fi/tuote/sana-sol-vegaani-monivitamiini/

Terranova Living Multinutrient Complex: https://terranova.fi/tuotteemme/living-multinutrient-complex-monivitamiini/

Veg1: https://www.vegansociety.com/shop/supplements/veg-1-orange-180-tablets

VegVit monivitamiini: https://www.vegetology.com/shop/vegvit-multivitamin-mineral-formula

Vitatabs Vege: https://www.hankintatukku.fi/tuotteet/vegaaniset-tuotteet/vitatabs-vege/

 

Tällä artikkelilla on 10 kommenttia

  1. SH

    Itse olen käyttänyt tuota Vegetologyn VegVitiä, ja kun huomautit vihreä tee -uutteesta, piti tutkia asiaa hieman.

    ”Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA otti kantaa aiheeseen keväällä vaatimalla, että vihreä tee -kapseleissa pitäisi olla varoitustarrat juuri EGCG:n takia. EFSA:n mukaan vihreää teetä on turvallista juoda, mutta lisäravinteiden kohdalla maksavaurioiden riski kasvaa, jos EGCG:tä saadaan lisäravinteista yli 800 mg päivässä.”

    Kyllä, lainaus on niinkin ”hienosta” lähteestä kuin IS, mutta IS:n lähde, EFSA, on pätevä. VegVitissä on 50mg vihreä tee -uutetta, joka on melko pieni tuohon EFSA:n asettamaan rajaan nähden – tarkalleen ottaen VegVitiä pitäisi ottaa kahdeksan tablettia päivässä, jotta yltäisi tuohon vaaralliseen määrään.

    1. Ruokailo

      Kiitos kommentista ja hyvästä pohdinnasta. 🙂

      Lukaisin tuon EFSA:n kannanoton aiheesta ja siinä todettiin, että 800 mg vuorokausiannos tai suurempi olisi haitallinen. Sen sijaan vertailuun linkkaamassani systemaattisessa katsauksessa, jota käytin lähteenä todettiin, että vihreästä teestä tai muista juomista max 704 mg/vrk ja uutteena/ravintolisänä max 338 mg/vrk EGCG:tä. Siinä mainitaan, että se voi olla maksatoksista, joten mielestäni on myös aiheellista mainita tämä lukijoille.

      Lisäksi tietooni on tullut yksi tapaus, joissa maksa-arvot olivat koholla eikä ruokavaliosta löytynyt näennäisesti muuta syytä kuin VegVit. Henkilö vaihtoi toiseen valmisteeseen ja seurannassa arvot olivat jo laskenneet. Tämä on tosiaan vain yksi tapaus, ihmisten herkkyys vaihtelee ja emme voi olla 100 % varmoja johtuiko hänen arvoissaan havaittu muutos juuri valmisteen vaihtamisesta.

      Jos haluaa voi VegVit:iä voi ilman muuta käyttää, kunhan täydentää sitä erillisellä D-vitamiinilla. Jos rautalisälle on tarvetta ei sitä yleensä ole hyvä nauttia päivittäin, vaan mielummin kuureina suuremmalla annostuksella.

  2. L.H.

    Hei! Kiitos kattavasta artikkelista. Minua kiinnostaisi, että oletko tutustunut amerikalaisten Frazierin & Cheeken The Plant Based Athlete -teokseen (2021) -teokseen? Itse aktiivisena ja tavoitteellisenakin liikkujana luin teoksen ja otin talteen siinä mainitut ravintolisäsuositukset. Kirjassa suositeltiin vegaaniurheilijan ”ottavan purkista” seuraavat aineet:

    Välttämättömät:
    – DHA ja EPA -rasvahapot (leväperäiset) 200 – 300 mg 2 – 3 krt/vk
    – B12-vitamiini 300 – 1000 µg/pv
    – D3-vitamiini 1000 – 2000 IU/pv

    Lisäksi (muistaakseni eivät niin välttämättömät):
    – jodi 100 – 150 µg/pv
    – sinkki 8 µg/pv
    – K2-vitamiini 50 – 100 µg/pv
    – seleeni 30 – 50 µg/pv (johon riittää tosin yksi parapähkinä)
    – magnesium 150 – 200 mg/pv

    Näiden suositusten pohjalta hankin itselleni Bioteekin OmniVegan -monivitamiinin sekä OmniVegan Omega-3 -kapselit. Nyt minua toki huolettaa, että saanko liikaa sinkkiä ja rautaa. Ja mitä mieltä olet noista teoksen suosituksista? 🙂

    1. Ruokailo

      Hei L.H.!

      Kiito kommentista, kysymyksestä ja pohdinnasta. En ole perehtynyt kyseiseen teokseen, mutta eivät nuo mainitsemasi täysin metsään mene. 🙂 On hyvä tiedostaa, että vegaanien suosituksissa on maakohtaisia eroja, johtuen mm. maaperän mineraalipitoisuuksista sekä auringon UV-säteilyn määrästä. Kansainvälisesti kaikille vegaaneille suositellaan B12-vitamiinilisää ja lähes kaikkialla myös D3-vitamiinilisää, myös meillä. Näiden lisäksi Suomessa suositellaan jodilisää, johtuen maaperämme jodiköyhyydestä. Eli nämä kolme ovat täällä ns. pakolliset vegaaneille. D-vitamiinin suositus mainitsemassasi kirjassa (25-50 mcg/vrk) on suurimmalle osalle vegaaniväestöstä yläkanttiin, mutta kuitenkin vielä turvallisen saannin rajoissa. Tutkimusnäytön mukaan vegaanien on hyvä tavoitella hieman suomalaista suositusta suurempaan D3-vitamiinin saantia, eli 15-20 mcg/vrk. Johtuen eri maiden eroista suosittelen aina noudattamaan paikallisen viranomaisen suosituksia, söi vegaanisesti tai ei.

      EPA ja DHA eivät ole täällä Suomessa ja muualla Pohjolassa vegaaneille samoin välttämättömiä kuin maissa, joissa pääasiallinen ruokaöljy on esim. oliivi- tai auringonkukkaöljy. Keho syntetisoi näitä rasvahappoja itsekin. Tiedetään, että maissa, joissa rypsi- ja rapsiöljyä sekä näistä valmistettuja margariineja käytetään päivittäin ovat EPA-pitoisuudet hyviä, vaikka ruokavalioon ei kuuluisi kalat. Tämä johtuu siitä, että kyseisistä rasvoista saadaan alfalinoleenihappoa (ALA), josta keho syntetisoi EPA:a. Riittävään valmistukseen riittää, että ALA:a saadaan määrällisesti tarpeeksi. Esimerkiksi 1-2 rkl (kehon koosta riippuen) rypsiöljyä vuorokaudessa riittää kattamaan tarpeen. EPA-lisiä ei yleensä suositella senkään takia, että niillä on verta ohentava vaikutus. Kuitenkin jos ruokavaliossa ei ole päivittäistä ALA:n tai EPA:n lähdettä on perusteltua nauttia se ravintolisästä. Edellä mainittujen rasvojen lisäksi ALA:a saa saksanpähkinöistä, hampun-, chian-, pellavansiemenistä ja näistä valmistetuista öljyistä.

      DHA on hieman mutkikkaampi, sillä sen synteesiin vaikuttaa EPA-määrän lisäksi ruokavalion sisältämän kovan rasvan määrä sekä hieman myös perimä ja tarve. Nykytietämyksen mukaan sitä saa todennäköisesti riittävästi, jos ALA:n saannista huolehtii. Kuitenkin raskaana oleville ja imettäville vegaaneille suositellaan (ja itse suosittelen myös muille samassa tilassa oleville kalattomia ruokavalioita noudattaville) varmuuden vuoksi DHA-lisää 200-250 mg/vrk. Haittaa siitä ei ole, mutta mahdollisesti hyötyä.

      Vegaaniruokavalio sisältää tyypillisesti runsaasti magnesiumia ja hyvin K-vitamiinia, joten näitä pidän perusteettomina. Seleeniä saadaan yleensä riittävästi, jos ruokavalio ei pohjaudu luomutuotantoon. Jos käyttää pääasiassa luomua on hyvä, että monivitamiinissa on myös seleeniä. Sitä kuitenkn on tietääkseni kaikissa markkinoilla olevista vegaanisissa monivitamiineissa. Maltillisesta sinkkilisästä, 3-8 mcg/vrk tuskin on haittaa, mutta sitä ei välttämättä tarvitse. Etenkin jos urheilee ja syö muutenkin isoja annoksia ja monipuolisesti kasviproteiineja – niillä sinkin saanti yleensä on yleensä hyvä ilman lisääkin, vaikka vegaanien sinkkisuositus on 25-30 % muuta väestöä korkeampi.

      En valitettavasti voi suositella OmniVegania päivittäiseen pitkäaikaiseen käyttöön mm. sen sisältämän raudan, runsaan sinkin ja runsaan seleenipitoisuuden vuoksi. Jo ostetun purkin voi käyttää loppuun, mutta sen jälkeen voisi olla järkevää vaihtaa toiseen tuotteeseen.

      Kannattaa myös tsekata Vegaaniliiton ravitsemustekstit. Olemme koonneet sinne monipuolisesti tietoa, myös urheilijan vegaaniravitsemuksesta. Tsekkaa esim: https://vegaaniliitto.fi/tietoa/urheilijan-ruokavalio/ ja https://vegaaniliitto.fi/ravitsemus/vitamiinit-ja-kivennaisaineet/monivitamiinit/

      Toivottavasti näistä on hyötyä. 🙂

      Kiitos vielä sinulle! Kaikkea hyvää kesään! 🙂

  3. Soija-Seija

    Olipas mielenkiintoista luettavaa 🙂 Sain vastauksia monia itseäni mietityttäneisiin kysymyksiin. Jäin pohtimaan ainoastaan B12-vitamiinin saantia. Käytän Sana-solin Vegaani monivitamiinia (2 tablettia) ja Orion Pharman Calsorin-kalsiumvalmistetta (1 tabletti) päivittäin. En käytä lähes koskaan erikseen vitaminoituja elintarvikkeita, kaurajuomia tms. Pitäisikö minun olla huolissani B12 saannista?

    1. Ruokailo

      Hei Soija-Seija 🙂

      Kiitos kommentista ja kysymyksistä. Kiva kuulla, että sait vastauksia tekstin kautta. 🙂

      B12-vitamiinin imeytymisessä on yksilöllisiä eroja (mm. ikä ja perimä vaikuttavat), joten en valitettavasti pysty suoriltaan sanoa, riittääkö 10 mikrogrammaa vuorokaudessa kerta-annoksena sinulle. Suositus vegaaneille on vähintään 25 mikrogrammaa, jos sitä saa vain kerran vuorokaudessa. Jos haluat pelata varman päälle voisit lisätä tuohon 1 krt/viikko 1000 mikrogrammaa B12-vitamiinia, esim tablettina tai suihkeena. Kannattaa myös huomioida, että valmisteen D-vitamiini on D2-muotoa, joka on huonompi ylläpitämään veren D-vitamiinipitoisuutta. Ottaen huomioon, että et käytä D-vitaminoituja kasvimaitotuotteita lähes koskaan, voisi D-vitamiinipitoisuuden tarkistaminen olla paikallaan, niin tiedät riittääkö tuo Sana-Sol kattamaan tarpeesi. Arvot kannattaa mittauttaa tammi-maaliskuussa, jolloin D-vitamiinivarastot ovat tyhjimmillään, niin saat mahdollisimman luotettavan tuloksen. Samalla läynnillä voi tarkistuttaa B12-vitamiinipitoisuuden. Täältä löydät lisää tietoa näistä labroista ja mitä vegaanin kannattaa edes kerran elämässään mittauttaa: https://vegaaniliitto.fi/tietoa/veriarvojen-mittaus-mita-ja-milloin/

      Lisää lukemista B12- ja D-vitamiinista löytyy täältä:
      B12: https://vegaaniliitto.fi/ravitsemus/vitamiinit-ja-kivennaisaineet/b12-vitamiini/
      D: https://vegaaniliitto.fi/ravitsemus/vitamiinit-ja-kivennaisaineet/d-vitamiini/

  4. Mari

    Hei,

    Minua jäi mietityttämään miksi B12 ”Päivittäin nautittuna tulisi metyylikobalamiinia saada kerralla vähintään 1000 µg, syanokobalamiinia 25 µg.” Kun olen ymmärtänyt, että nimenomaan metyylikobalamiinimuoto on sitä paremmin imeytyvä?

    1. Ruokailo

      Hei Mari,

      Kiitos kysymyksestä. Syanokobalamiinia on tutkittu kaikista eniten. Sen tarve, imeytymismekanismit ym. ovat hyvin tiedossa. Metyylikobalamiinin ja muiden B12-vitamiinimuotojen tarvetta sen sijaan ei ole täysin selvitetty, ja siksi saantisuositus muille kuin syanokobalamiinille on 1000 µg/vrk. Tutkimusnäyttö ei myöskään tue käsitystä, että metyylikobalamiini olisi syanokobalamiinia parempi vaihtoehto. Lisätietoa aiheesta: https://veganhealth.org/vitamin-b12/methylcobalamin-and-adenosylcobalamin/

    1. Ruokailo

      Kiitos kommentista. Hyvä, että olet täällä ottamassa monivitamiiniasioista selvää ennen ruokavalion veganisointia. Suosittelen lämpimästi tutustumaan myös Vegaaniliiton ravitsemusaiheisiin teksteihin lisätiedon valossa. Myös Vegaanihaasteeseen osallistumalla saa kattavan tietopaketin.

Vastaa