Nyt vietetään Hävikkiviikkoa ja sen kunniaksi haluan jakaa hieman hävikkitietoutta. {Teksti päivitetty 9.9.2020.}
Kuten osa lukijoistani jo tietääkin, on kaikki eettiseen ruokailuun liittyvä, myös hävikkiruoan vähentäminen, lähellä sydäntäni. Hävikkiviikko on valtakunnallisen Kuluttaja -lehden järjestämä kampanja, johon sisältyy ohjelmaa, jonka tarkoituksena on nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä etenkin kuluttajille.
Hävikkiviikko -teeman toisessa osassa jaan kanssanne reseptin, jonka pääraaka-aineena on kuivahtanut ruisleipä. Stay tuned! Tässä osassa jaan kanssanne muutamia lukuja ja tietoutta. Kirjoituksen lopussa on Kuluttaja -lehden sekä Maatalous- ja metsäministeriön vinkit ruokahävikin vähentämiseen.
Yllä olevan kuvan lukema tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi joka kymmenes banaani, peruna, kala, nakki tai leipäviipale päätyy roskikseen. Kaikki näiden viljelemiseen, kasvattamiseen, ruokkimiseen, tuottamiseen, kuljettamiseen, säilyttämiseen, prosessointiin ynnä muuhun käytetyt luonnonvarat, lannoitteet, metaani- ja hiilidioksiidipäästöt, raha, aika, vesi, kalakantojen väheneminen, rehevöityminen, peltohehtaarit, ravintoaineet, työmäärä jne. on siis kulutettu turhaan.
Jokainen meistä pystyy omalla käytöksellään vaikuttamaan tähän – vaikka tuntuisi siltä, että olet vain yksi ihminen eikä sinun teoillasi niinkään ole vaikutusta. Haluan rohkaista sinua, sillä tiedän että juuri sinun teoillasi on vaikutusta! Eikä se maksa sinulle mitään. Todennäköisesti tulet jopa säästämään rahaa, kehittymään ruoanlaittajana ja innostamaan muita. 🙂
Kuva Ruokailon ja Kallion seurakunnan järjestämästä eettisen ruoan juhla-illalliselta (jälkiruokabuffet). Ruuissa hyödynnettiin pääosin lähialueen ruokatoimijoilta saatuja hävikkiraaka-aineita sekä -tuotteita ja ruoat valmistettiin vegaanisena.
Pienistä puroista kasvaa iso joki
Tässä olen laskeskellut miten jokainen meistä voi vaikuttaa ja miten pienillä teoilla voidaan saada paljon hyvää aikaan.
- Suomalainen heittää keskimäärin 23 kiloa ruokaa roskiin vuodessa per henkilö.
- Mikäli ruokahävikin vähentämisestä tulee sinulle tietoinen tapa tai valinta, voit helposti vähentää sitä merkittäviä määriä
- Jos saat oman ruokahävikkisi vähenemään vuositasolla edes neljänneksen, olet jo saanut paljon hyvää aikaiseksi. Tämä vastaisi osaltasi vajaan kuuden kilon ruokahävikkivähennystä (päivässä noin 16 grammaa), sekä vastaavaa määrää ruokamenoista säästettyä rahaa ja ympäristövaikutuksia
- Jos saat oman ruokahävikkisi vuositasolla puolitettua, vastaisi se noin 11,5 kilon vähennystä vuodessa, vajaata kiloa kuukaudessa, 220 grammaa viikossa ja 31 grammaa päivässä
- Pystyisitkö valinnoillasi ja toimillasi vähentämään ruokahävikkiäsi vaikka tämän 31 grammaa päivässä?
- Miten se onnistuisi käytännössä? Mitä voisit tehdä toisin?
- Määrään hahmottamiseksi: keskikokoinen omena painaa noin 200 grammaa, yksi Ruispalat -viipale noin 30 gramma ja yksi kokonainen manteli noin gramman verran
- Jos ruokahävikin vähentämisestä muodostuu sinulle itseisarvo ja jatkat tapaa lopun elämäsi, tulet pelastamaan huikeita määriä ruokaa ja oheisena luonnonvaroja
- Tekosi vaikuttaa myös lähipiiriisi, sillä muut näkevät sinun toimintamallin, esimerkiksi jos sinulla on lapsia, muuta perhettä, ystäviä, työkavereita tai kämppiksiä – älä aliarvioi kannustavan esimerkin voimaa ja vaikutusvaltaasi. Voi olla, että lopullinen hävikin vähentäminen on osaltasi vieläkin suurempaa kuin mitä kotikeittiössä tai lautasellasi tapahtuu!
Toivottavasti tämä sai sinutkin innostumaan ruokahävikkiin liittyvistä asioista. 🙂
Mukavaa hävikkiviikkoa!
Lämmöllä,
Charlotta / Ruokailo
Lisätietoa:
Ruokahävikistä ja sen vähentämisestä Saa syödä! -sivustolta
Saa syödä! Facebookissa
Hyödynnä hävikit:
Hävikkiruokaravintola Loop Lounasta, brunsseja ym.
Loop Facebookissa
Hävikistä herkuksi Facebookissa
ResQ-club
Hävikkiviikko -infokuvat ovat Hävikkiviikko -kampanjan materiaalipankista.
